Puhtaus ammattina

Parantaako toimistosiivous sisäilmaa?

Pyydä tarjous 029 3400 900

Kyllä, säännöllinen ja oikein tehty toimistosiivous parantaa sisäilmaa. Tutkimuksessa perusteellinen toimistosiivous vähensi ilmassa leijuvaa pölyä noin 25 prosenttia ja helpotti työntekijöiden limakalvo-oireita.

Mistä toimiston pöly tulee?

Toimiston pöly syntyy pääosin siellä, missä ihmiset tekevät töitä. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa havaittiin, että toimistojen sisäilman suuremmat hiukkaset ovat enimmäkseen peräisin sisätiloista ja niiden tärkein lähde ovat ihmiset ja heidän toimintansa (Korhonen 2011). Kävely, papereiden käsittely, tulostimet ja vaatteiden kuidut tuottavat pölyä joka päivä.

Pöly laskeutuu pöydille, hyllyille ja lattioille. Kun sen päältä kävellään tai ohi kuljetaan, osa pölystä nousee uudelleen ilmaan. Ilmanvaihto poistaa ilmassa leijuvia hiukkasia, mutta pinnoille kertynyttä pölyä se ei poista. Pinnoilta pölyn saa pysyvästi pois ainoastaan siivoamalla.

Mitä tutkimukset kertovat siivouksen vaikutuksesta sisäilmaan?

Siivouksen ja sisäilman yhteyttä on tutkittu Pohjoismaissa jo pitkään. Tässä tuloksia, joihin oma työmme nojaa:

  • Perusteellinen siivous vähensi ilman pölyä ja oireita. Norjalaisessa tutkimuksessa oli mukana 114 tupakoimatonta toimistotyöntekijää. Toimistojen perusteellinen siivous laski ilman pölypitoisuuden keskimäärin 67 mikrogrammasta 50 mikrogrammaan kuutiometrissä, mikä on noin 25 prosenttia. Samalla työntekijöiden hengitysteiden limakalvo-oireet vähenivät (Skulberg ym. 2004, Korhosen 2011 mukaan). Samansuuntainen tulos saatiin jo aiemmassa norjalaisessa kokeessa, jossa toimistojen suursiivous vähensi ylähengitysteiden limakalvo-oireita (Skyberg & Skulberg 1999).
  • Tavallinenkin toimistopöly ärsyttää silmiä. Tanskalaisessa koeasetelmassa koehenkilöt altistettiin tavalliselle toimistopölylle kolmen tunnin ajan. Silmien kyynelnesteen pysyvyys heikkeni selvästi, ja nenän tilavuudessa näkyi pienenemisen suuntaa (Mølhave ym. 2000).
  • Joka neljäs toimistotyöntekijä kokee pölyn haitaksi. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyihin vastasi yli 11 000 työntekijää 122 työpaikalta. Heistä 25 prosenttia koki näkyvän pölyn ja lian jatkuvana haittana, ja se oli kolmanneksi yleisin sisäolosuhteiden haitta (Reijula & Sundman-Digert 2004, Korhosen 2011 mukaan).
  • Siivouksen laatu näkyy terveydessä ja työn sujumisessa. Korhosen väitöstutkimuksen mukaan siivouksen laatu vaikutti sisäilman laatuun sekä työntekijöiden kokemaan terveyteen ja työn tehokkuuteen. Tiheämpi perusteellinen siivous ja helpommin siivottavat tilat paransivat tuloksia (Korhonen 2011).

Puhtaus tukee terveellisiä työpäiviä, ja siksi siivouksen laatua kannattaa vaalia myös silloin, kun etsimme säästöjä. Rehellisyyden nimissä on hyvä todeta, että siivouksen terveysvaikutuksia on tutkittu vähemmän kuin esimerkiksi ilmanvaihtoa. Tulokset osoittavat kuitenkin samaan suuntaan: kun pöly poistetaan pinnoilta säännöllisesti, ilmassa sitä on vähemmän ja ihmiset voivat paremmin.

Kuinka usein toimisto pitäisi siivota hyvän sisäilman vuoksi?

Suomalaisen tutkimuksen mukaan ilman hiukkaspitoisuus pysyi toimistoissa siivouksen jälkeisellä tasolla parin kolmen päivän ajan. Tämän vuoksi tutkija suositteli siivousta noin 3 päivän välein nihkeillä menetelmillä (Jalonen 1989, Korhosen 2011 mukaan). Sopiva rytmi riippuu kuitenkin aina tilan käyttöasteesta, sillä vilkkaassa avotoimistossa pölyä syntyy enemmän kuin harvoin käytetyssä työhuoneessa.

Myös menetelmällä on väliä. Hieno pöly tarttuu pintoihin niin tiukasti, ettei pelkkä imurointi poista sitä kokonaan, ja siksi tarvitaan nihkeäpyyhintää (Korhonen 2011). Kuivalla liinalla huitaistu pöly taas lähtee helposti uudelleen liikkeelle.

Mihin toimistosiivouksessa kannattaa kiinnittää huomiota?

Toimistosiivouksessa ratkaisevat usein ne pinnat, jotka eivät pistä silmään. Kokemuksemme mukaan näihin kannattaa kiinnittää huomioita toimistoissa:

  • Ylätasot. Kaappien päälliset, hyllyjen yläosat ja valaisimet yli 1,8 metrin korkeudella siivotaan monissa sopimuksissa vain kerran vuodessa perussiivouksen yhteydessä (Korhonen 2011). Niille kertynyt pöly päätyy hiljalleen alemmille pinnoille ja ilmaan. Korkealla sijaitsevat pölyt eli ns. yläpölyt ovat sekä paloturvallisuusriski että haitaksi hengitysilmalle. Yläpölyt tulisi puhdistaa vähintään kerran vuodessa Hepa-suodattimella varustetuilla imureilla. Pinttyneet ja rasvaiset yläpölykertymät voidaan imuroinnin lisäksi tarvittaessa pestä.
  • Täydet pöydät ja lattioilla kulkevat johdot. Pinnoille, joita ei pääse pyyhkimään, pöly kerääntyy viikko viikolta lisää.
  • Kosketuspinnat. Ovenkahvat, valokatkaisijat, neuvotteluhuoneiden pöydät ja taukotilan laitteet ovat kohtia, joissa lika ja mikrobit kulkevat kädestä käteen.

Miten työntekijät voivat itse parantaa toimiston sisäilmaa?

Hyvä sisäilma syntyy yhteistyöllä, ja tilojen käyttäjilläkin on siinä oma roolinsa. Nämä pienet teot auttavat siivoojaa tekemään työnsä kunnolla:

  • Työpöytien tasot kannattaa pitää mahdollisimman vapaina, jotta ne voidaan pyyhkiä joka kerta.
  • Tietokoneet ja laukut on hyvä nostaa lattialta telineisiin ja niputtaa johdot pöydänjalkoihin.
  • Siivouskumppanin kanssa kannattaa sopia kuinka usein ylätasot, kalusteet ja tekstiilit puhdistetaan.

Siivottavuudella on yllättävän suuri merkitys. Korhosen tutkimuksessa siivouksen laatu ja sisäilma paranivat, kun huoneita muutettiin helpommin siivottaviksi.

Kannattaako toimistosiivouksesta säästää?

Kun kiinteistön kuluja tarkastellaan, siivous on helppo kohde karsinnalle, koska sen vaikutukset eivät näy heti. Ensimmäisenä karsiutuvat yleensä harvemmin tehtävät työt, kuten ylätasot ja perusteellinen pyyhintä. Pöly ei kuitenkaan odota seuraavaa budjettikierrosta, vaan kertyy hiljalleen ja nousee ilmaan.

Tehokkuutta kannattaa kehittää jatkuvasti, mutta laadusta on syytä pitää kiinni samaan aikaan. Osaaminen, oikeat menetelmät ja riittävä työaika ovat mielestämme hyvin käytettyä rahaa. Siksi perehdytämme itse jokaisen siivoojamme ja tarjoamme kaikille mahdollisuuden suorittaa alan ammattitutkinnon. Osaava siivooja tietää, millä menetelmällä hieno pöly lähtee ja missä kohdissa sitä kertyy eniten.

Siivous ei yksin ratkaise sisäilmaa, mutta siivooja on usein se henkilö joka käy käytännössä lähes kaikissa rakennuksen tiloissa säännöllisesti. Siksi ammattilaisemme huomaavat usein ensimmäisinä esimerkiksi tukkoiset tuloilmaventtiilit tai kosteuden merkit ja välittävät tiedon eteenpäin.

Lähteet

Korhonen, E. (2011). Puhtauspalvelut ja työympäristö. Ostettujen siivouspalveluiden laadun mittausmenetelmät ja laatu sekä siivouksen vaikutukset sisäilman laatuun, tilojen käyttäjien kokemaan terveyteen ja työn tehokkuuteen toimistorakennuksissa. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4396-7

Mølhave, L. ym. (2000). Effects on eyes and nose in humans after experimental exposure to airborne office dust. Indoor Air 10(4), 237-245. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11089328/

Skulberg, K. ym. (2004). Toimistojen perusteellisen siivouksen vaikutus ilman pölyyn ja limakalvo-oireisiin. Tulokset Korhosen (2011) väitöskirjan kirjallisuuskatsauksen mukaan.

Reijula, K. & Sundman-Digert, C. (2004). Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyt 1996-1999. Tulokset Korhosen (2011) väitöskirjan mukaan.

Jalonen (1989). Toimistotilojen hiukkaspitoisuus siivouksen jälkeen. Tulokset Korhosen (2011) väitöskirjan mukaan.

Skyberg, K. & Skulberg, K. (1999). Erfaringer med intervensjonsforsøk i yrkesepidemiologi. Norsk Epidemiologi 9(1), 71-77. https://doi.org/10.5324/nje.v9i1.446

Jätä siivous Siskon Siivouksen huoleksi

Vuonna 1994 perustettu Siskon Siivous on kehittynyt perheyrityksestä monipuoliseksi puhtausalan osaajaksi, joka tarjoaa kattavasti siivouspalveluita yrityksille.

Jätä siivousasiat huoletta meidän hoidettavaksemme ja rentoudu. Me lupaamme hoitaa kaikki sovitut tehtävät ajallaan ja pitää yrityksesi tilat siisteinä, edustavina sekä turvallisina ja terveellisinä.

Räätälöimme siivouspalvelumme vastaamaan juuri sinun tarpeitasi, laatutasoasi ja budjettiasi.

Terhi Kotkansalo

Kirjoittanut

Terhi Kotkansalo

Siskon Siivouksen toimitusjohtaja